Kerrankin aikataulusta edellä

07.06.2005

Paha tapani on olla liian usein myöhässä sovitusta ajankohdasta. Nyt ei kuitenkaan niin ole. Katajan Jari ilmoitteli tuossa pari kuukautta sitten naureskellen, että syksyn Liigafinaalissa on sitten valmentajien 3000 metrin juoksu. Kuulemma 12 minuutin alituksesta saisi seura Liigafinaalin pisteisiin hyvitystä.

Ajattelin, että 12 minuuttia on kyllä aivan liian kova vauhti meikäläiselle, vaikka kyseisen matkan ennätykseni 17 vuoden takaa onkin vähän kovempi, 8.22,1. Tuon vuoden 1988 jälkeen on kuitenkin tapahtunut aika paljon; 30 kilon painonlisäys, selkäleikkaus ja kuuden vuoden totaalinen lenkkitauko, muutamia mainitakseni.
En tiedä oliko Katajan ilmoitus jonkinlainen kimmoke, mutta joka tapauksessa tässä kevätpuolella on tullut jonkin verran juostua ja pyöräiltyä. Parhaimmillaan 105 kilon massastakin on nyt sahattu 12 yksikköä pois ilman suurempia tuskia.
Hullu kun perusluonteeltani olen, niin päätin tänään koittaa, kuinka se 3000 metriä kulkee juuri nyt. Nappasin viime viikonloppuna kalibroidun Tieliikelaitoksen mittapyörän kainaloon ja mittasin Suinulan korpeen 1500 metrin melko tasaisen pätkän (paikkaan, jossa kukaan ei takuulla ole näkemässä…), jota sitten lähdin edestakaisin hiulaamaan. Eka kilsa 4.10, tuntui aika keskinkertaiselta. Toka kilsa 4.06, mietin jo, jaksanko perille asti ollenkaan. Joskus nuorena kölvinä sitä oli kova aina lopussa runttaamaan ja menihän se nytkin vanhasta muistista. Viimeinen kilsa 3.43 eli loppuajaksi tuli 3000 metrillä 11.59. Ennen testiä kuvittelin pystyväni johonkin 13 minuuttiin. Samalla vauhdillahan olisi mennyt Cooperin testissäkin ainakin 3001 metriä.
Mihin sitä oikein vielä ehtiikään syyskuun puoliväliin mennessä…
Tosin ennen sitä on kolme koettelemusten kesäkuukautta, keski-ikäisen suomalaismiehen suveen kun kuuluu se pakollinen olut- ja grillimakkarakiintiö, josta ei voi kuulemma tinkiä. Mutta eiköhän tuosta ajasta nyt ainakin 30 sekuntia tingitä, ellei ihmeitä tapahdu.
Vaikka sitä ohikiitävän hetken olikin itseensä tyytyväinen, niin onneksi realiteetit muistuivat nopeasti mieleen. Serkkupoika Viljasen Jussi kun juoksi viime viikonloppuna Tukholmassa 42,195 kilometriä melkein samalla kilometrivauhdilla…
Tästä se kai kuitenkin etenee suunnitelmien mukaan. Torstaina alkaa viikon mittainen matalanpaikan leiri Akselin kanssa Bulgariassa. Pitää katsoa, ettei mene reissussa ylikuntoon.

Late

Kommentit

Kirjoita kommentti

Nimi:

Otsikko:

Viesti: