Uuteen nousuun

05.10.2005

Vanha kausi on haudattu ja uudella innolla mennään jo kohti seuraavaa vuotta. Muutama urheilija päätti laittaa piikkarit lopullisesti pussiin, mutta vastaavasti joukkoomme on tulossa muutama uusi kasvo.

Kuten tarkkaavaisimmat Maileritallin sivujen lukijat ovat huomanneet, Martti Hyvönen, Johanna Rantanen ja Senna Lehtonen tekivät syksyllä päätöksen olla jatkamatta juoksijan uraansa. Jokaisen kanssa käytiin keskusteluja, joissa kävi selväksi, kuinka kovaa työtä ja ennen kaikkea jokapäiväistä paneutumista harjoittelu vaatii. Kunnioitan jokaisen päätöstä suuresti. Jos ei ole henkisesti 110-prosenttisesti mukana, ei fyysisestä harjoittelustakaan ole iloa. Ei ainakaan kilpailumielessä, oman peruskunnon ylläpidon kannalta toki.
Kaikki ovat ilman muuta menetyksiä, mutta oletettavasti saamme tulevaksi kaudeksi uusiakin kasvoja porukkaan. Toivotaan, että ensi vuonna saamme myös naisten 4x800 metrille joukkueen. Ihan poissuljettu ei ole sekään, että miesten puolella nähtäisiin kelpo niput sekä 4x400, 4x800 että 4x1500 metrillä. Katsellaan syksyn mittaan, kuinka siirtomarkkinoilla käy.

Syksy on mielenkiintoista aikaa harjoittelussa. Moni lähtee pienen lepojakson jälkeen matkaan sellaisella innolla, että alta pois. Syksyllä on kuitenkin paljon todennäköisempää hävitä paljon kuin voittaa yhtään mitään. Vauhtien kanssa ei pidä leikkiä liikaa. Syksyllä on tärkeintä nostaa ominaisuustasoja mahdollisimman paljon, eniten kestävyyttä ja pitkää vauhtikestävyyttä. Kun vauhdit kasvavat ja määrät vastaavasti vähenevät kesää kohti, ei tehoharjoittelusta ole kilpailukauden kynnyksellä juurikaan hyötyä, jos pohja ei niitä kestä. Siksi syksyllä ja talvella on maltettava tehdä pitkää ja rauhallista harjoitusta, monipuolisuutta tietenkään unohtamatta.

Lihaskunto, liikkuvuus, kimmoisuus, elastisuus ja nopeus ovat kaikki nekin ominaisuuksia, joita ei pidä syksyllä unohtaa. Päinvastoin. Kaikkien ominaisuuksien on oltava jokaisessa harjoitusjaksossa mukana, mutta hiukan erilaisilla painotuksilla kuin keväämmällä.
Moni huutaa tässä vaiheessa, että kuinka on mahdollista kehittää nopeutta samaan aikaan kuin kestävyyttä ja pitkää vauhtikestävyyttä?
Ei ole olemassa tieteellistä näyttöä siitä, että nopeus katoaa tai vähenee kestävyysharjoittelun vuoksi. Sen sijaan se vähene varmasti, jos nopeusharjoituksia ja nopeusominaisuuksia tukevia harjoituksia (liikkuvuus, kimmoisuus, voima) ei tehdä peruskuntokaudella riittävästi.
Lyhyitä rentoja vetoja on juostava läpi vuoden, mutta maksimitehoilla ei pidä puristaa. Voimaharjoituksissa on mietittävä liikkeiden nopeutta ja juoksu- sekä hyppelyharjoituksissa askelkontaktin pituutta. Pelkällä hidastahtisella kestovoimalla ja hitailla sekä pitkillä loikkaharjoituksilla maksiminopeuden kehitys jää junnaamaan paikoilleen. Toki niitäkin on tehtävä, mutta mukana on oltava melkein läpi vuoden myös räjähtäviä ja teräviä suorituksia.

Uuteen harjoituskauteen lähdetään pienillä painotuksen muutoksilla, toivottavasti viisaampana kuin vuosi sitten. Ojasen Paulalta ja Palmujoen Lassilta löydettiin syksyllä molemmilta rasitusastma tutkimuksissa ja molemmilla on jo lääkitys päällä. Toivotaan, että kummankin hengitysongelmat ovat viimeistään hallikaudella menneen talven lumia. Molemmat ovat touhussa mukana rautaisella asenteella, joten tulosta tulee taas takuulla, kun terveysongelmat on pyyhitty pois.

Ylikankaan Risto on jo täydellisesti toipunut vuoden takaisesta polvileikkauksestaan ja juoksu kulkee jo mallikkaasti. Muutama viikko sitten Risto teki 200 metrin testiennätyksensä, joten nopeuskin on säilynyt mukavasti.
Juntusen Jokella on ollut pieniä akillesvaivoja ja Järvenpään Jarkolla pikku selkäkipuja, mutta toivottavasti kummassakaan ei ole kyse vakavammasta.

Uusi kausi on alkanut ja jokaisen meistä on syytä miettiä, mitä voisimme tehdä paremmin kuin vuosi sitten. Virheiden tunnustamisessa piilee kehityksen siemen.

Late

Kommentit

Kirjoita kommentti

Nimi:

Otsikko:

Viesti: