03.06.2005
Juoksija harjoittelee siksi, että voisi kilpailla mahdollisimman hyvin kesällä. Kilpailut ovat juoksijan uran kohokohtia samalla tavalla kuin rocklaulajalla konsertit ja vääpelillä sulkeiset. Siksi kilpailuista olisi opittava nauttimaan. Osa nauttii, mutta vastaavasti vähintään yhtä suuri osa hiukan pelkää kilpailemista. Se on turhaa, kilpailu ei pure.
Pieni jännitys ja kutina kisapäivänä on hyvä merkki, sillä silloin urheilijaa pysyy vireänä ja muistaa, mistä oikein on kysymys. Liiallisesta hermoilusta tai tiuskimisesta ei ole sen sijaan apua. Jokainen juoksija kehittää itselleen ennemmin tai myöhemmin tutut kisapäivän rutiinit, jotka helpottavat valmistautumista. Samat ruokailuajat ja –tavat, päiväunet, aamuverryttelyt, musiikin kuuntelut ja muut tavat rytmittävät mukavasti kisapäivää. Kun kilpailua varten lähtee verryttelemään, sulkeutuu jokainen omaan maailmaansa. Joku vitsailee hillittömästi ja pitää jatkuvaa mekkalaa, toinen menee hiljaiseksi ja keskittyy miettimään ainoastaan olennaista. Oikeaa tai väärää tapaa ei ole olemassa, kyse on omista mieltymyksistä.
Itse aikoinani yritin pitää huumoria yllä ennen kisoja. Virittävä hattu tai ruma / vitsikäs T-paita piristivät usein kummasti tunnelmaa. Pikku hassuttelu sai ainakin oman fiilikseni kohdalleen ja laukaisi mukavasti kisajännityksen. Remellyksen ei tosin pidä mennä överiksi, koko ajan on muistettava ainakin alitajuisesti, että kyse on kilpailusta, eikä sirkusesityksestä.
Vanhemmat urheilijat rakentavat kilpailukautensa harkitusti ja harjoitusohjelmat tehdään siten, että kuntohuippu ajoitetaan kauden tärkeimpiin kisoihin. Nuorten (noin alle 16v) juoksijoiden ei kannata ainakaan harjoituksellisesti lähteä edes miettimään mitään niin sanottua harjoittelun ”herkistelyä”. Pääasia on totutella monipuoliseen harjoitteluun läpi vuoden ja nauttia siinä ohessa kilpailemisesta. Jos koko kesä menee herkistellessä, on seuraavana syksynä taas entistä vaikeampi päästä kunnon harjoitusrytmiin mukaan. Kokonaiskehityksen kannalta ympärivuotinen ja tasainen harjoittelu on oikeastaan ainoa järkevä vaihtoehto. Kun kesällä on paljon kuluttavia kilpailuja ja mahdollisesti koviakin harjoituksia, on palautumiseen kiinnitettävä erityisesti huomiota. Se tarkoittaa oikean ravinnon syömistä, riittävää yöunta, riittävästi lepopäiviä sekä myös kevyitä harjoituksia. Mikä onkaan kesällä hienompaa kuin mennä metsään kevyelle lenkille naatiskelemaan suomalaisesta luonnosta. 1-2 kevyttä lenkkiä viikossa läpi kesän tekee sitä paitsi eedwardia peruskunnolle. Suosittelen.
Late
Kommentit
Kirjoita kommentti